Tottenhamin kausi päättyi tragediaan mutta uusi toivo syttyy horisonttiin
Kesäkuun alku toi Tottenham Hotspur -seuraan dramaattisen käänteen, kun australialainen päävalmentaja Ange Postecoglou sai väistyä tehtävistään. Vaikka kausi sisälsi historiallisia valonpilkahduksia, kuten Eurooppa-liigan mestaruuden, oli kotimainen Valioliiga-taival kivulias romahdus, joka päättyi vasta sijalle 17. ja herätti vakavan kysymyksen Spursin suunnasta ja sielusta.
Tottenhamin tragedia – nousu ja pudotus
Ange Postecogloun ensimmäinen kausi Pohjois-Lontoossa antoi suuntaviivat uudelle aikakaudelle. Korkea sijoitus Valioliigassa ja myönteinen pelitapa herättivät toivoa. Toinen kausi kuitenkin syöksi seuran varjoihin.
- Sarjasijoitus 17. Valioliigassa
- Vain 13 pisteen päässä putoamisesta
- Eurooppa-liigan voitto nosti toivon hetkeksi pinnalle
Vaikka pokaali toi iloa fanikunnalle, se ei riittänyt pelastamaan Postecoglouta. Spursin hallinto koki, että pelin rakenne ja kehitys olivat liian hauraita kestävään menestykseen. Lopputuloksena oli klassinen sankarin lankeemus – tragedia, jossa toivo ja tuska kietoutuvat toisiinsa.
Kuka tarttuu ohjaksiin seuraavaksi?
Spursin seuraava luku on kirjoittamatta, ja nyt katseet suuntautuvat kahteen potentiaaliseen ehdokkaaseen: Thomas Frank ja Marco Silva.
- Thomas Frank – Brentfordin rauhallinen rakentaja, joka on vakaasti nostanut seuran keskikastin haastajaksi. Hänen taktiikkansa nojaavat pelaajien kehittämiseen ja kurinalaiseen joukkuepeliin.
- Marco Silva – Fulhamin hyökkäysvoimasta tunnettu johtaja, jonka sopimus on katkolla. Silva tuo mukanaan riskin ja mahdollisuuden – kypsymätön kruunu voi muuttua johtajuudeksi oikeissa olosuhteissa.
Näistä ehdokkaista kumpikin tarjoaa eri näkökulman Spursin identiteettiin. Mutta vain aika näyttää, kuka onnistuu palauttamaan yhteisön uskon ja kuljettamaan sen myrskyjen läpi.
Spursin sydän – enemmän kuin tulostaulu
Tottenhamin tuska kumpuaa syvemmältä kuin pelkistä sarjataulukoista. Seuraan kytkeytyy romanttinen ajatus jalkapallosta: uskollisuudesta, toivosta ja kauneuden tavoittelusta, vaikka pokaalit uupuvat. Spursilta on puuttunut kirkkaimmat kruunut:
- Ei Valioliigan mestaruutta historiassa
- FA Cup -voitto viimeksi vuonna 1991
Fanit ovat nähneet useita valmentajia ja eri tyylejä, mutta silti moni heistä kantaa liekkiä, joka ei sammu. Jokainen uusi valmentaja ottaa harteilleen näkymättömän, mutta painavan vaatimuksen – lunastaa unelmat, joita ei ehkä koskaan ole saavutettu.
Postecogloun perintö – rohkeuden kaiku
Vaikka Postecoglou ei onnistunut vakaassa liigamenestyksessä, hänen perintönsä seuraan on kiistaton.
- Eurooppa-liigan voitto – ensi pokaali 16 vuoteen
- Nuorten pelaajien kehittäminen
- Rohkea, hyökkäävä pelitapa
Hän oli valmentaja, joka uskalsi tehdä toisin, vaikka tiesi riskit. Kysymys kuuluu: seuraako häntä nyt varovainen pragmaatikko vai uusi visionääri? Kuka jatkaa tuulen lailla kulkevaa Tottenhamin balladia?
Jossain Lontoon yössä tuuli liikuttaa Thamesia ja Spurs-fani nousee silmäkulma kimmeltäen toivon äärelle. Entä jos seuraava kausi onkin se oikea? Näin mytologia syntyy. Näin se jatkuu. Ja näin kulkee edelleen Tottenham Hotspur – kuin runo ilman loppupistettä.