Englanti loistaa Wembleyllä – James, Kane ja Eze tähdittivät voittoa
Yö oli viileä, mutta Wembleyn kirkkaiden valojen alla syttyi liekki, jonka loisteessa Englanti jatkoi väistämättömältä vaikuttavaa marssiaan kohti vuoden 2026 MM-kisoja. Kolme maalia, kolme kohtaloniskuiksi muodostunutta hetkeä, joissa pallo läpäisi Latvian puolustuksen muurin ja päätyi verkon perukoille. Tämä ei ollut vain rutiininomainen voitto – se oli ylistyslaulu jalkapallolle, jossa sankarit saapuivat estradille yksitellen.
Reece Jamesin vapaapotku – kuin Odysseuksen nuoli
Ottelun ensimmäinen maali syntyi ajassa 38 minuuttia, ja se oli hetki, joka oli kirjoitettu tähtiin jo ennen kuin Reece James asetteli pallon paikoilleen. Kentällä viipyili sähköinen odotus, ja Latvian puolustus värähteli kuin antiikin soturit, jotka tiesivät, että väistämätön oli edessä. Jamesin laukaus oli kaunis, tarkka ja tappava – se kaarsi ilmassa kuin Odysseuksen nuoli, joka seurasi täydellistä polkuaan kohti määränpäätään.
Latvian maalivahti saattoi nähdä sen matkalla, mutta hänen sormensa tavoittivat vain ilmaa. Verkko heilahti, Wembleyn yleisö räjähti riemuun, ja James, joka oli tähän asti nähty ennen kaikkea puolustuksen linnakkeena, oli yhtäkkiä sankari. Tämä oli hänen ensimmäinen A-maajoukkuemaalinsa – muistutus siitä, kuinka kohtalo voi nostaa kenet tahansa valokiilaan oikealla hetkellä.
Harry Kanen kuolemattomuus – 71 maalia ja veressä virtaava historia
Kun ottelua oli pelattu 65 minuuttia, alkoi tuttu koreografia. Declan Rice, keskikentän kenraali, maalasi silmillään maiseman ennen kuin vapautti pallon juuri oikeaan suuntaan. Latvian puolustus horjui, sekunnit venyivät, mutta yksi mies tiesi jo, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Harry Kane astui esiin, ja hänen liikkeissään oli jotakin shakespearelaista – jotain, joka kertoi tarinaa pelaajasta, joka tanssii ajan ja tilan rajamailla. Yhden kosketuksen jälkeen pallo oli maalissa, ja Kanen nimi kaiverrettiin jälleen syvemmälle Englannin jalkapallohistoriaan.
71 maalia Englannin paidassa. Enemmän kuin yksikään toinen pelaaja ennen häntä. Hänen nimensä oli jo kuolemattomien säkeissä, mutta tämä oli vain yksi luku lisää legendassa, joka jatkaa kasvamistaan.
Eberechi Ezen hetki – kuin Prometheus sytyttämässä tulen
Kun pelikello näytti 76. minuuttia, kentällä tanssahteli vielä yksi soturi, jonka tarina oli vasta alkamassa. Eberechi Eze, taitava ja häikäilemättömän itsevarma, näki Latvian puolustuksen edessään, mutta hän ei nähnyt esteitä – vain polkuja.
Hän harhautti yhden, sitten toisen, ja ehkä tuossa hetkessä hän tunsi olonsa jumalaiseksi, kuin Prometheus, joka tuo tulta kuolevaisille. Syöksy boksiin, laukaus, pallo kimpoilee, ja yhtäkkiä se on verkossa. Wembleyllä kaikui hänen nimensä. Tämä oli hänen hetkensä, ehkä ensimmäinen monista.
Mitä seuraavaksi?
Englannin matka jatkuu kesäkuussa, kun vastaan asettuu Andorra vieraskentällä. Tämä ilta Wembleyllä oli askel, mutta tie kohti maailmanmestaruutta on yhä pitkä ja kivikkoinen. Historia ei muista niitä, jotka aloittavat vahvasti – se muistaa ne, jotka lopettavat voittajina.
Mutta jos tämä ilta jotain osoitti, niin sen, että tämä Englanti on valmis. Se on valmis maalaamaan uusia eepoksia, synnyttämään uusia sankareita ja nousemaan korkeammalle kuin koskaan ennen. Wembley hiljenee, fanit katoavat Lontoon yöhön, mutta jossain, aivan kuten ennen ottelua, tähdet loistavat edelleen – ja niiden joukossa yksi tunnistaa omansa.
Englannin joukkue marssii eteenpäin. Ja maailma katsoo.