Steven Gerrard ja Southamptonin uusi alku – voiko legenda sytyttää Pyhän Marian uudelleen

Meren tuulista karhea, englantilainen Satamakaupunki on jälleen kerran vedenrajassa – ei pelkästään kartalla, vaan myös kohtalon rajakivillä. Southamptonin sydän on särkynyt, murskattu Mestaruussarjan karuun kainaloon, eikä kukaan enää tanssi Pyhän Marian stadionilla ilman, että jalka osuu mustiin muistoihin siitä, mitä oli ja mitä ei enää ole.

Mutta juuri silloin, kun aurinko on matalimmillaan eikä meri paljasta muuta kuin harmaita loiskähdyksiä itään, nousee horisonttiin hahmo, joka kerran kantoi kapteeninnauhaa kuin antiikin sankari kantoi kilpeään. Steven Gerrard – nimi, jonka sointi on kuin sotasarven kutsu Anfieldin punaisilta ympyröiltä – saattaa palata brittifutiksen etulinjaan. Ehdolla, ei vielä kruunattuna. Mutta kunniamerkki kulkee hänen edellään, ja Southampton, tuo rikki revitty laiva, etsii kapteenia, joka uskaltaa seilata myrskyn halki.

TammiKuusta Tyhjillä

Viimeisin Gerrardin pitkäaikaisempi pysäkki oli Saudi-Arabiassa, Al-Ettifaqin kultahiekkaiset kentät. Mutta hiekasta ei synny sadetta, eikä sielua voi aina kastella palmujen varjossa. Lähdettyään tammikuussa, hän on kulkenut hiljaisena sudenkuun alla – tarjouksia on nähty, mutta hän ei ole tarttunut jokaiseen. Se kertoo paitsi kunnianhimosta myös siitä, että hän on valmentaja, joka ei lupaa muutosta – hän vaatii sitä.

Southamptonin kausi ei ollut romahdus. Se oli hitaasti etenevä sairastuminen. Putoaminen ei tullut yhdessä päivässä, eikä Ivan Juricin lähtö ollut yllätys, vaan välttämätön kirurginen toimenpide. Gerrardin nimi on nyt kolmanneksi todennäköisin seuraavaan valmentajan rooliin.

Edellään:

• Steve Cooper
• Sean Dyche

Kaksi miestä, jotka tuntevat sarjan raadollisuuden. Mutta tuntevatko he pelaajien katseen, jossa ei ole pelkkää voitonhalua, vaan kaipuuta tähdenlennon pituiseen legendojen aikaan?

Luontaan Työntävä vai Löydetty Lunastaja?

Kriitikot eivät unohda Gerrardin Aston Villa -taivalta, joka päättyi syksyllä 2022 ilman ilotulituksia tai kunnian kukkuloita. Hänen sinfonia Rangersissa – mestaruus ilman tappiota – on toisaalta kuin kirkonkello yksinäisessä laaksossa: kaunis, mutta kaukana kaikesta konkreettisesta.

On totta, ettei valmentajaksi kasvaminen ole lineaarinen matka – ei edes sankarille. Mutta juuri siksi Southampton saattaa olla täydellinen kenttä seuraavalle näytökselle. Tässä on kaksi horjuvaa kohtaloa, kaksi polkua, jotka tarvitsevat toisiaan päästäkseen johonkin kunnolliseen.

Näemmekö Gerrardia vielä Englannin vihreillä kentillä huutamassa kentän laidalla, karjumassa kuin Odysseus nostolaiturilla kohti kotisatamaa? Hän ei ehkä koskaan palaa siihen loistoon, jonka 2005 antoi, mutta ehkä siitä loisteesta jäi tarpeeksi pihkaa sytyttämään roihun toisaalla – etelärannikon kaupungissa, jota historia ei muista mestaruuksista vaan pelastuksista.

Vedonlyönti ja Varjot

Keskustelu käy kuumana myös vedonlyöntiyhtiöiden tapetilla. Kolmas suosikki on asema, joka odottaa joko loikkaa huipulle tai putoamista unohdukseen. Southampton ei kaipaa enää hillittyä, vaan he tarvitsevat jonkun, joka nostaa kätensä taivasta kohti ja uskaltaa huutaa, että vielä ei ole tämän kaupungin aika painua unholaan.

Gerrard on aina ollut enemmän kuin lukuja: hän on luku sinänsä. Southampton voisi olla se alttari, jolla Gerrard vihdoin lunastaa lupauksen valmentajana. Ei niinkään kirkastamalla omaa kilpeään, vaan sytyttämällä toisten kilpiin liekin.

Loppusointu

Kentät hiljenevät, ja meri lyö jatkuvana kaikuna Etelä-Englannin rantoja vasten. Southamptonin tulevaisuus on vielä sumun peitossa – mutta ehkä jossain siellä, sumuverhon takana, näkyy tutun siluetin askel. Yksi niistä, joiden jalanjäljet eivät koskaan katoa, vaikka kenttä sattuisi olemaan tyhjä.

Steven Gerrard – satumainen pelimies, ristiaallokon kasvatti ja toivo siitä, että futis voi vielä olla enemmän kuin otteluiden sarja. Ehkä juuri hän tuo takaisin sen, mikä Saints-kannattajilta on viety: uskon, tulen ja tarinan.

Odottakaamme – kuten kuninkaat ennen kruunausta – sydän ihossa ja toivo kynsien alla.

— Inari Lehtovaara
Kertoo enemmän kuin ottelun. Kirjoittaa kuin tarun.