Dele Allin toinen mahdollisuus – tarina toivosta, tuskasta ja noususta jalkapalloelämään
On olemassa hetkiä, jolloin koko ihmisen elämä, hänen unelmansa, tuskansa ja ylpeytensä, tiivistyy yhteen ainoaan katseeseen. Sanattomaan, kenties kyynelten reunustamaan, mutta sähköön, joka voi valaista vaikka koko maailman.
Sellainen katse syntyy siinä, missä toivo kieltäytyy kuolemasta – vaikka kaikki muu olisi jo karissut ympäriltä. Sellainen katse on nyt Dele Allilla.
Hän, joka joskus oli Englannin suurin lupaus. Nuorukainen, joka kantoi kolkkona iltana Wembleylla numeroa 20 selässään kuin antiikin gladiaattori – nyt harhailee Comon kivikujilla, uuden alun ja hylätyn menneisyyden kipinöinä.
Missä kohtaa satu katkesi? Oliko se se polvivamma? Vai kenties se punainen kortti, joka salamoi hänen Serie A -debyyttinsä kuin myrsky keskellä auringonlaskua?
Tammikuu 2025 – uusi alku Comossa
Tammikuu 2025. Dele Alli, 29, vaihtaa Toffeesin sinisen seuran italialaiseen Como 1907:ään. Siirto ei nostattanut otsikoita, ei paukkunut fanfareja. Ei ollut jäljellä enää paljoa siitä samasta vellovasta hype-aallosta, joka häntä kantoi Tottenhamiin 2015. Nyt aallot olivat vaimeita ja harmaita kuin marraskuinen meri.
Alli allekirjoittaa sopimuksen kesään 2026. Päävalmentajana – ironista kyllä – toimii toinen jalkapallosankari, Cesc Fàbregas. Kumpikin tietää, miltä tuntuu kantaa jalkapallon jumalten odotuksia harteillaan. Kumpikin tietää, miltä tuntuu kaatua.
Mutta ensimmäinen ilta päättyy tragediaan:
- Vain muutama minuutti kentällä
- Suora punainen kortti
- Tuntemus jostain lopullisesta, pysähtyneestä
Kenties joku toisessa todellisuudessa olisi polvistunut siihen paikkaan. Mutta ei Dele Alli.
”En ole vielä valmis. Olen hyvin kunnianhimoinen ihminen… Tavoitteeni on ylittää se, mihin ylsin aiemmin.”
Nousu ja tuho – ja ehkä vielä nousu
Allin tie huipulle ei ollut koskaan tavanomainen. Hän nousi MK Donsin riveistä kuin tulen ja jään lapsi, puhdas intohimon manifestaatio. Tottenhamissa hän löi läpi kuin myrskytuuli – maaleja, sykähdyttäviä hetkiä, ylistäviä sanoja.
Sitten alkoi hiipuminen:
- Lainasiirrot
- Penkkikomennukset
- Henkilökohtaiset vaikeudet
- Dokumentti, joka paljasti haavoittuvan Dele Allin
Hän puhuu nyt kuin Odysseus rantautumassa pitkästä vaelluksestaan, vuodet janoisina mutta silti toivon elossa säilyttäen.
”Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet vaikeita. Minun oli opittava ja kasvettava paljon.”
Ja juuri siinä on se, mikä tekee tästä tarinasta enemmän kuin pelkän paluun. Tämä ei ole vain jalkapalloa. Tämä on sielun reparaatio. Dele ei enää tavoittele vain entistä itseään – hän haluaa olla enemmän.
”Uskon vahvasti siihen, että kaikki tapahtuu syystä.”
Kohti MM-unelmaa – unta vai todellisuutta?
Hänen päämääränsä on kirkas: Englannin MM-joukkue, kesällä 2026. Saksa odottaa turnausta, jonka historia alkaa jo hahmotella sankareitaan. Voisiko yksi niistä olla tämä mies Comosta?
Ehkä vaikea uskoa, mutta urheilussa, kuten tarinoissa, usko on joskus todennäköisyyksiä tärkeämpää.
Historia on kyllästetty pelaajilla, joita kukaan ei enää uskonut – ja jotka silti nousivat:
- Kärsivällisyys
- Tahto
- Kohtalo
Jos Dele Allin katse kantaa kentälle vielä kerran, jos Gareth Southgate kirjoittaa hänen nimensä kokoonpanoon, se ei ole sattumaa. Se on tarina, jonka hän on rakentanut pala palalta.
Enemmän kuin peliä – tämä on ihmisyyttä
Mikä merkitys yhdellä ihmisellä voi enää olla maailmassa, jossa data, tilastot ja algoritmit hallitsevat? Paljonkin, jos hän herättää meissä tunteita. Jos hän muistuttaa, että haavoittuvuus on voimaa. Että paluu ei ole heikkous – vaan uusi alku.
Joten kun kesällä 2026 näet hänen pukevan ylleen Englannin paidan, muista tämä:
- Yöt, jolloin hän mietti, nouseeko enää koskaan
- Kentät, joilla hän juoksi yksin
- Pelot, jotka hän kohtasi – ja unelmat, joita ei hylännyt
Tämä ei ole tarina pelkästään jalkapallosta.
Tämä on ihmisyyden, toivon ja tahdon trilogia. Dele Allin eepos.
Loppu on vielä kirjoittamatta.