Lauren Fryer ja verkkokiusaamisen varjopuolet – Rakkaustarina joka haastaa ulkonäköpaineet

Lauren Fryer ja verkkokiusaamisen varjopuolet – Rakkaustarina joka haastaa ulkonäköpaineet

Lauren Fryer on nimi, joka ei yleensä vangitse otsikoita tai vilahtele punaisilla matoilla. Hänen olemuksensa ei tihku tähtipölyä, eikä hänen arjessaan ole paparazzien tanssia. Ja silti juuri hänestä on tullut internetin silmissä skandaalin keskipiste – ei sanojensa, ei tekojensa, vaan ulkonäkönsä vuoksi.

Modernin rakkauden julma peili

Lauren Fryerin tarina on enemmän kuin kertomus puolison asemasta julkkiksen rinnalla. Se on kuvaus yhteiskunnan asenteista ja siitä, mitä tapahtuu, kun nainen, joka ei sovi median laatimaan muottiin, joutuu jalkapallon kirkkaiden valojen epäreiluun varjoon.

Hänestä tuli kohun kohde, kun hänen puolisonsa, jalkapalloilija Declan Rice, nousi koko maailman tietoisuuteen. Mutta palkintojen ja ylistyksen sijaan Lauren sai osakseen pilkkaa – ei siksi, mitä hän oli tehnyt, vaan siksi, mitä hän ei ollut: hän ei ollut muotikultin määrittelemä ihanne.

Rakkauden hinta julkisuudessa

Lauren Fryerin kokemukset kertovat paljon siitä, mitä tapahtuu, kun yksityinen elämä törmää julkiseen odotukseen. Internetin cancel-kulttuuri ei tunne sääliä, ei kontekstia, vain valtavirran kapean mittatikun:

  • Onko hän tarpeeksi kaunis?
  • Onko hän tarpeeksi hoikka?
  • Onko hän “arvokas” olla kuuluisan miehen rinnalla?

Ja kun vastaus on ei, seuraavat toimet ovat säälimättömiä: kuvien massapoistot, yksityisyyden hautaaminen häpeän alle, ja tarina, jota kukaan ei pyytänyt mutta jota kaikki jakoivat.

Hän, joka jäi ilman kruunua

Lauren Fryer ei kilpaile huomiosta. Hän ei ole valinnut valokeilaa. Hänen “rikoksensa” on ollut rakastaa vääränlaista miestä – ei julkisuuden, vaan median mielestä. Declan Rice puolusti häntä julkisesti, sanoilla niin vilpittömillä että ne lävistävät melun:

“Naiseni on elämäni rakkaus. Minulle ei ole parempaa olemassa.”

Mutta vaikka sanat ovat vahvoja, yhteisön kulttuuri ei ole vielä kyllin kypsä hyväksymään sellaista rakkauden muotoa, joka ei peilaudu kauneusihanteesta. Lauren Fryer on saanut olla hiljaisuuden kantaja – henkilö, joka ei vastaa, vaikka hänen kehoaan käytetään taistelutantereena.

Peili meille kaikille

Fryerin tarina on universaalimpi kuin uskommekaan. Se ei ole vain tarina hänestä – se on tarina kaikista niistä, joita ei juhlita ulkonäkönsä vuoksi mutta joiden sisällä sykkii sankaruus. Elämä, joka ei sovi Instagramin kehyksiin, on usein juuri se, missä todellinen rohkeus asuu.

  1. Rohkeus rakastaa ilman naamioita.
  2. Rohkeus olla näkyvä, vaikka maailma yrittää vaientaa.
  3. Rohkeus pysyä paikallaan, kun varjot liikkuvat uhkaavasti.

Ehkä meidän on aika kysyä: Kuka saa olla rakastettu? Ja voiko rakkaus kukoistaa, vaikka se ei näytä siltä, mihin meidät on totutettu? Lauren Fryerin vastaus on hiljainen mutta hellittämätön: kyllä.

Tavallisuuden ylevyys

Kun seuraavan kerran näemme naisen, joka ei huuda huomiota mutta seisoo lujana oman rakkaudensa kanssa – pysähdytään. Meidän oppiläksymme on nähdä kauneus paitsi kiiltokuvassa, myös siinä hiljaisessa periksiantamattomuudessa, joka ei kaipaa hyväksyntää. Lauren Fryer on yksi meistä – ja ehkä juuri siksi, hänen tarinansa on tärkeä.

Jos stadionilla syntyy legendoja, niin arjessa syntyy todellisia sankareita.