Doni Arifi – KuPSin keskikentän moottori, joka tähtää Euroopan huipulle
Tuuli käy repivänä Kuopion ylitse, kun Doni Arifi astuu harjoituskeskuksen hämärästä leikkaavaan kevätaurinkoon. Lumiraja on väistynyt, mutta ilmassa on vielä kylmän, skandinaavisen kevään lupaus. Sama lupaus, joka hehkuu Arifin silmissä, kun hän puhuu tulevaisuudestaan – tulevaisuudesta, joka olisi voinut viedä hänet jo nyt Euroopan pelikentille, mutta jonka hän päätti kirjoittaa ensi kaudeksi Kuopion keltamustiin riveihin.
Soturin valinta
Kuin tarunhohtoinen matkalainen, joka punnitsee reittiään kahden maailman välillä, Arifi kävi pitkään sisäistä taisteluaan – lähteäkö tuntemattomaan, ottaa riski, syöksyä kansainvälisiin haasteisiin, vai pysähtyä hetkeksi, kasvaa, terävöittää taitonsa ennen kuin hyppää uuteen aikaan? Häntä odottivat Puolan, Tšekin, Tanskan ja Ruotsin stadionit, mutta jokin sai hänet pidättelemään askeltaan, valitsemaan toisin.
”Ne projektit eivät sytyttäneet minua,” hän myöntää, katseessaan ilmeen, joka kätkee enemmän kuin paljastaa. ”Ne eivät tuntuneet oikeilta juuri nyt.”
Kenttällä Arifi on modernin jalkapallon runoilija, joka kirjoittaa pelinsä kaaria tarkasti, lyödessään puolustavia muureja halkovaa syöttöä tai ottaessaan vastustajan liikeradan haltuun ennen kuin tämä ehtii itse sitä tajutakaan. Hän on strategisti, jonka pelikäsitys on noussut stadionien keskusteluaiheeksi.
Hänen ratkaisunsa pysyä Suomessa puhuttaa, mutta Arifi itse näkee siinä vain yhden asian: kehityksen.
”KuPS haluaa kehittää minua. Meillä on joukkue, joka taistelee mestaruudesta, ja Mestarien liigan karsinnat – kaikki palaset olivat kohdallaan.”
Uusi alku, vanha tuttu
Kenties kohtalo hymyili, kun Jarkko Wiss ilmestyi yhtenä tekijänä Arifin päätöksessä. Kaksikko työskenteli yhdessä jo Ilveksessä, ja nyt, vuosia myöhemmin, heidän polkunsa yhtyvät jälleen. Se ei ole sattumaa – ei jalkapallossa, eikä elämässä.
”Wiss on hyvä pelaajien kanssa. Hän näkee yksityiskohdat, ymmärtää pelin vivahteet,” Arifi sanoo, ikään kuin muistellen mennyttä ja ennustaen tulevaa. Wissin metodinen tapa valmentaa on erilaista verrattuna muihin, ja se tuntuu sopivan Arifille. Hän on jo nyt yksi Veikkausliigan lupaavimmista keskikenttäpelaajista, mutta hänen tähtäimensä osoittaa vieläkin korkeammalle.
Tahdonvoiman manifesti
Doni Arifi ei tyydy keskinkertaisuuteen. Hän ei jää pelkästään osaksi joukkuetta, hän haluaa hallita kenttää.
”Oma tavoitteeni on olla Veikkausliigan paras keskikenttäpelaaja,” hän sanoo, ja nuo sanat eivät ole pelkkää uhoa. Ne ovat lupaus. Lupaus siitä, että hän ei säästele yhtään valittua askelta tuon tavoitteen saavuttamiseksi.
Tavoitteena on myös U21 EM-kisat, eikä niiden merkitystä voi painottaa liikaa. Hän näkee kisojen mahdollisuuden avaimena ulkomaille:
”Se olisi todella suuri juttu meille. Jokainen tässä ringissä miettii kisoja päivät pitkät.”
Kohtalon kynnyksellä
Kun Veikkausliigakausi käynnistyy, pelikentälle astuu kunnianhimoinen, päättäväinen Doni Arifi. Hänen päätöksensä olla vielä yhden kauden ajan Suomessa saattaa vaikuttaa rohkealta tai jopa riskialttiilta – mutta niinhän kaikki suuret päätökset ovat.
Hän haluaa olla paras. Hän haluaa voittaa. Hän haluaa jättää jäljen, ennen kuin ottaa lopullisen loikkansa suuremmille areenoille. Veikkausliiga saa nyt viimeisen mahdollisuuden kokea Doni Arifin hallinnan keskikentällä, ennen kuin keskieurooppalaiset stadionit kutsuvat häntä pysyvästi. Ja kun se päivä koittaa, ei ole epäilystäkään – hän on valmis.