Mikel Artetan johdolla uskon ja jatkuvuuden ilta – Arsenal valmistautuu kohtalokkaaseen Real Madrid -kohtaamiseen
Tiistai-iltana, kun kello lyö Lontoossa kahdeksan ja Emiratesin stadionin valot syttyvät kuin muinaisten temppelien soihturivit, kohtaavat kaksi joukkuetta, jotka edustavat jalkapallon kahta ulottuvuutta. Toinen, Real Madrid, on imperiumi – kivestä veistetty ja menneisyyden kirkastama. Toinen, Arsenal, on runoilijan unelma. Haavoittuva, kaunis ja kunnianhimoltaan kylläinen.
Silloin kun shakkia pelataan marmorilaudalla, eikä daamien pelastamista suoriteta vain laudalla, vaan myös sydämissä ja mielissä – silloin puhutaan Mestarien liigan kevätilloista. Ja silloin puhutaan Mikel Artetasta, josta on vuosien myötä tullut enemmän kuin valmentaja. Hän on alkemisti. Hän yrittää jalostaa epävarmuudesta rohkeutta ja tehdä kokemattomuudesta loisteliaisuutta.
Artetan kaksi ikiaikaista ohjetta
Tämän illan edellä Arteta esittää ottelun alla kaksi yksinkertaista sääntöä, jotka narratiivin silmissä kohoavat miltei myyttisiin mittoihin. Ne eivät ole taktisia säätöjä tai formaation hienosäätöä. Ne ovat sisäisiä lupauksia, joita kukin Arsenal-pelaaja kantaa mukanaan kuin gladiaattorin vihkottuja sanoja ennen areenalle astumista.
- Mentaliteetti
”Haluan meiltä tämän mentaliteetin”, sanoo Arteta. Mutta hän ei tarkoita yksinään kurinalaisuutta tai perinteistä voittamisen pakkoa. Hän tarkoittaa uskoa—silmitöntä, pohjatonta uskoa siihen, että he voivat voittaa maailman menestyneimmän seuran. Kun kentällä seisoo yksitoista ihmistä ja heidän takanaan sykkii 60 000 sydäntä, he eivät ole altavastaajia, vaan kohtalon valitsemia.
Tämä ei ole vain peli. Tämä on rituaali. Ja mentaliteetti on sen tärkein komponentti. Arsenal voi pelata virheettömästi, mutta ilman tätä sisäistä murtumatonta uskoa he eivät koskaan murra Real Madridin valkoista kehämuuria.
- Jatkuvuus
“Meidän täytyy olla se joukkue, joka olemme olleet kauden viimeisellä neljänneksellä kaikkine ylä- ja alamäkineen”, Arteta julistaa. Se, mitä hän pyytää, on identiteetin säilyttämistä. Hän ei kaipaa virheettömyyttä – hän kaipaa itsensä hyväksymistä. Vahvuuksien ja heikkouksien ymmärtämistä.
Pelaajien ei tule kadottaa itseään suurten hetkien kipinöihin. Suuret ottelut voitetaan pysymällä uskollisena sille, miksi sinne on päästy. Arsenal, tämä nuori, teknisesti briljantti mutta emotionaalisesti vielä kevyt joukko, on matkalla kohti aikuisuutta juuri tätä kautta.
Valkoisten vastustajien saapuminen
Real Madrid – tuo eurooppalainen myytti, kristallikruunun kantaja – saapuu Emiratesille taistelunsa tuttuna sankarina. Heidän tähtensä ovat tottuneet suurten iltojen paineeseen. Heidän ihonsa alla sykkivät vuosikymmenten mestaruudet. He saapuvat kuin Akhilleen armeija Troijan portille – aina valmiina riistämään toisten unelmat.
Mutta juuri siksi tämä ilta on ainutlaatuinen. Arsenal on altavastaaja. Mutta myös altavastaajat voivat nousta. Pelon kadottaminen ja pelottomuuden löytäminen ovat ehkä juuri se ero voiton ja tappion välillä.
Huomenna kentälle marssii kaksitoista pelaajaa kummastakin joukkueesta—yhdentoista lisäksi yksi näkymätön: historia. Sen paino tuntuu jokaisessa askeleessa. Real Madridin historia on koluttu ja laulujen kiillottama. Mutta Arsenalin historia – se kaipaa uutta lukua. Tämä ilta ei ole päätepiste, vaan mahdollisesti alku.
Kutsu yhteiseen nousuun
Kun Arteta nostaa katseensa kentälle tiistai-iltana, hän ei katso vain joukkuetta – hän katsoo heimoa. Jokainen pelaaja kantaa harteillaan muutakin kuin pelipaidan numeron. He kantavat kannattajiensa toiveet, lontoolaisen ylpeyden ja – ennen kaikkea – mahdollisuuden ylittää itsensä.
“Tämä on se syy, miksi minusta tuli jalkapalloilija”, hän sanoo. Se ei ole kliseinen julistus, vaan sielun tunnustus. Se on kutsu. Kutsu kohdata oma raja ja ylittää se. Kutsu uskoa siihen, että vaikka historia ei ole aina ollut heidän puolellaan, tulevaisuus voi olla.
Muistojen kirjoitus
Mestarien liiga ei ole peliä – se on elämää. Ja elämä, kuten olemme oppineet, ei aina palkitse oikeudenmukaisesti. Joskus parempi häviää. Mutta joskus, vain joskus, sydän ottaa ohjat ja kirjoittaa käsikirjoituksen uudelleen.
Tiistaina Emiratesin ylle kohoaa tuhansia silmiä, toiveita ja rukouksia. Arsenal ei kohtaa vain Real Madridia – se kohtaa itsensä. Ja jos mentaliteetti pysyy, jos jatkuvuus ei horju – ehkä silloin Gunners kirjoittaa viimein uuden tarun. Tarinan, jonka muistamme vielä silloinkin, kun stadionit ovat hiljentyneet.
Jalkapallo on muistoja, mutta suurimmat muistot – ne tehdään, ei kerrota.
Tiistai-iltana. Kohta alkaa.
Ave, Arsenal. Tartutaan tähän taivaaseen kuin runoilija miekkaansa.