Gary Linekerin jäähyväiset BBClle – jalkapallolegenda poistuu näyttämöltä arvokkaasti
Kirjoittanut: Aino-Maria Väisänen
Julkaisupäivä: 19. toukokuuta 2025
Verbaalinen veteraanilegenda luopuu valokeilastaan
Hän seisoi sanan äärellä kuin soturi miekallaan — terävänä, kirkkaana, pelottomana. Gary Lineker, tuo englantilaisen jalkapallon katedraalien ääni ja kasvot, on nyt kävelemässä pois näyttämöltä, jolla hänen äänensä on kaikunut kuin kirkon kellot ottelu toisensa jälkeen, ilta illan jälkeen, vuosikymmenten halki.
Mutta nyt nuo kellot kumisevat hiljaisuutta.
Viime sunnuntaina maailma muuttui jälleen hieman harmaammaksi, kuten tarina toisinaan väistämättä tekee. BBC:n ikoninen juontaja, Englannin vihreiden kenttien entinen suurlähettiläs ja myöhemmin studiotekniikan ritari, vetäytyy tehtävistään. Ei kunnian kukkuloilta, ei eläköitymisen juhlasävelin, vaan myrskyn repimin siivin – skandaalin saattelemana.
Palava soihtu ja hiljaisuuden varjo
Linekerin virhe, sosiaalisessa mediassa jaettu kuva, jossa rotta esiintyi juutalaisiin viittaavassa kontekstissa, oli kuin mies olisi pudottanut palavan soihdun kuivaan heinikkoon.
Hetkessä tuli levisi. Polttava, kaiken nielevä, armoton.
Vaikka hän poisti kuvan nopeasti, digitaalinen aikakausi ei tunne unohduksen tuulta. Se muistaa. Antisemitismi-syytökset nousivat kuin rummunlyönnit keskiaikaisessa hovissa, vaativat vastausta, anteeksipyyntöä ja uhrausta. Lineker yritti puolustautua – kiisti, mutta samalla taipui.
❝Tunnistan virheen ja sen aiheuttaman mielipahan. Siksi vetäytyminen on vastuullinen ratkaisu.❞
Ja nuo sanat – haikeat mutta kunnialliset – veivät mukanaan kokonaisen aikakauden.
Tarinankertoja, joka muuttui tarinaksi
Tämä ei ole vain uutinen mediapersoonasta. Tämä on tarina miehestä, joka once upon a pitch taisteli napit savessa, ja sitten lähes kahden vuosikymmenen ajan johdatti television katsojat lauantai-illan kärkiotteluihin. Hänestä tuli kuin Homeros, joka kertoi muiden sankaruudesta – mutta nyt joutui itse tarinan ytimeen, ei enää kertojana, vaan sen päähenkilönä.
Monelle hänen äänensä oli osa kodin rituaalia:
- Illan hämärtyessä brittiläisessä olohuoneessa
- Teekuppi kädessä
- Jalkapallon sykkeen keskellä
Hänen intonaationsa oli kuin vanhan ystävän ääni — tuttu, turvallinen, luotettava. Lineker antoi jalkapallolle kasvot ja äänen, teki siitä runon, draaman, jopa lohdun.
Tragedian kaari ja aikamme kuva
Mutta jokainen tarinankertoja on myös ihminen. Ja ihmisellä, kuten antiikin tragedioissa, on virheensä — hybris, ylpeys, tai toisinaan vain ajattelemattomuus.
BBC:n pääjohtaja Tim Davie antoi lopullisen ilmoituksen:
”Gary on tunnustanut virheensä, ja olemme sopineet hänen vetäytyvän tämän kauden jälkeen.”
Se oli päätös, ei suoranainen tuomio – mutta ei armahduskaan. Tämänhetkinen maailma ei suo pitkää matkaa virheen ja anteeksiannon välillä. Me elämme aikaa, jossa:
- Yksi kuva voi vastata tuhatta miekkaa
- Sana voi punnita enemmän kuin ura
- Muisti on digitaalinen – pysyvä
Sosiaalinen media ei unohda. Sen areenalla gladiaattorilla ei ole haarniskaa – vain haavoittuva ihmisyys.
Legenda, joka ei katoa
Silti – Gary Lineker on yhä ikoninen hahmo. Hän on ollut Match of the Day:n sielu, viisas tarinankertoja ajassa, jolloin moni muu huusi skandaalia. Hänessä kohtasivat pelaajan sydän ja kertojan kieli.
Hänen läsnäolonsa studiossa oli kuin kuninkaan — lempeän hallitsijan — eleetöntä ylemmyyttä. Nyt tuo ääni vaikenee. Mutta sen jättämä kaiku pysyy.
Jälkiviisauden hiljainen oppitunti
Tämä tarina ei ole voitto eikä tappio, vaan pysähtyvä hetki. Aikakausi päättyy, ja uusi etsii ääntään. Virhe ei mitätöi elämäntyötä, mutta muistuttaa siitä, kuinka hauras ihmisyys on, ja kuinka armottomasti media sen voi paljastaa.
Me kaikki voimme katsoa Linekerin kohtaloa kuin antiikin Odysseusta – joka kamppaili, yritti, teki virheitä mutta ei vaiennut ilman taistelua.
Viimeinen vihellys
Lopulta meillä on muistoja:
- Hän studiossa, kädet ristissä
- Katse vakaa, ääni kirkas
- Jalkapallosadun arkkipiispana
Ja nyt, hänen hiljaisuutensa kaikuu kuin viimeinen vihellys tyhjällä kentällä.
Mikä jää? Tuleeko uusi luku? Vai vetäytyykö legenda kirjoittamaan totuuksiaan kartanon verannalla?
Yksi asia on varma: Jotkut lähdöt eivät huku väkijoukon meluun. Ne jäävät. Kaikuvat. Rakentavat muistojen pilareita.
Hyvää matkaa, Gary Lineker. Legends never leave the game. They just change the stage.
– Aino-Maria Väisänen, “Pelin runoilija” – urheilutoimittaja, tarinankertoja, jalkapallomytologian mestari.