Mohamed Salahin taianomainen kausi Liverpoolissa – uusi luku Valioliigan historiassa
Valo näytti tanssivan Anfieldin yllä tavalla, joka toi mieleen muinaiset egyptiläiset tarinat. Aurinko oli jo laskemassa, mutta silti tuntui kuin Ra itse olisi antanut siunauksensa yhdelle omista pojistaan – Mohamed Salahille – joka sinä toukokuisena iltana kulki vastustajan puolustuksen läpi kuin faarao pyramidien varjossa, tietäen, että kohtalo kumartaisi hänen suuntaansa.
Valioliigan päätöskierros Crystal Palacea vastaan ei ollut pelkkä ottelu. Se oli eepos. Se oli loppunäytös kaudelle, joka oli täynnä taistelua, tuskaa ja toivoa. Ja kun viimeinen vihellys kajahti ilmoille, kentällä seisoi mies, jonka katseessa ei ollut voiton ylimielisyyttä vaan syvä, pyhä ymmärrys omasta paikastaan jalkapallon tarinassa. Mohamed Salah oli sivunnut historian suurinta – 47 maaliin johtanutta tekoa yhden kauden aikana.
Ja jos historiaa kirjoitettiin ennen musteella, kirjoitti Salah sen uudelleen kierrepotkuin, nopeatempoisin syötöin ja järkkymättömällä päättäväisyydellä. Hän ei tasoittanut pelkästään Alan Shearerin ja Andrew Colen 1990-luvulla asettamaa ennätystä – hän ylitti sen henkisellä tasolla. Tuolloin pelattiin 42 ottelun kausi. Salah vei saman pistemäärän nykyisessä 38 ottelun järjestelmässä. Se ei ole vain numero – se on taika.
Musta ja rauhallinen yö rakastaa säihkehtivää sargonisoturia, jotka charmissaan häivyttävät saloreenana. Niin he vaelsivat kentällä – Salah ja joukkuetoverinsa – kuin fiktiivisen eepoksen legendat, sellaiset jotka on tarkoitettu kuolemattomiksi. Siinä missä tavallinen pelaaja juoksee päästä päähän, Salah liikkuu tilassa ja ajassa. Hän ei pelaa peliä – hän johdattaa sen kertomuksen muodossa.
Hänen 47 tehopistettään eivät ole vain tilastoja. Ne ovat hetkiä, jolloin maailma pysähtyi ja katsoi, kuinka mies Nagrigista, pienestä kylästä Niilin laaksossa, nosti Liverpoolin harteilleen. Salah kantoi sitä kuin antiikin sankari. Hän on sekä soturi että runoilija, joka puhuu potkuillaan eikä puheillaan.
Liverpoolin mestaruus: Enemmän kuin voitto
Liverpoolin mestaruus ei tullut helpolla. Kausi oli monelle kannattajalle henkinen karuselli. Mutta illan ottelussa Crystal Palacea vastaan nähtiin jotain, mikä nosti joukkueen toiminnan lähes uskonnolliseen tilaan. Se ei ollut vain voitto – se oli pyhä toimitus.
- Jokainen syöttö oli osa rituaalia
- Jokainen puristus kentässä oli merkityksellinen
- Jokainen hetki hengitti yhteisön voimaa
Kun Salah viimein osui, koko stadion tuntui hengittävän ulos kollektiivisesti. Hän oli tehnyt sen. Ei vain jälleen kerran johdattanut joukkoaan voittoon, vaan nostanut sen historian korkeimmalle huipulle.
Yksilö, joukko ja kaupunki – Salah ilmiönä
Mutta Salah ei ole yksin. Hänen saavutuksensa on myös kertomus joukkueesta, kaupungista ja kulttuurista. Liverpool ei ole vain seura – se on identiteetti. Ja Salah tuo tälle identiteetille muodon kentällä. Kun kerran Liverbird kohoaa siivilleen sateen keskeltä, mikään ei enää pidättele sitä.
Salah on Liverpoolin sydän. Hän on sen verisuonet. Sen muisti. Samalla hän on koko Valioliigan muistomerkki. Millainen pelaaja voi olla: lahjakas, periksiantamaton, rakastava – mutta kaiken keskellä nöyrä.
Hymy, joka jää historian kirjoihin
Emotionaalisesti hetki kiteytyi, kun Salah päätti ottelun. Hän ei nostanut kättään kohti taivasta, ei repinyt paitaa rintaansa vasten. Hän vain hymyili. Se oli sama seesteinen, arvoituksellinen hymy, jonka voi löytää Gizan sfinksin kasvoilta. Se ei ollut vain ilo – se oli merkki ymmärryksestä, että hän oli jättänyt jäljen, jota ei pyyhitä pois.
Kertomus, joka ei unohdu
Nyt, kun kausi on päättynyt, eikä kukaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, tämä ilta muistetaan. Kuinka Salah, Egyptin kuningas, pysähtyi hetkeksi Valioliigan historiaan. Ei kyynelin, ei konfliktilla, vaan kauneudella. Kivijalaksi tuleville sankareille, jotka ehkä joskus yltävät samalle tasolle – mutta eivät koskaan ylitä sitä sädehtivää eleganssia, joka illan valossa kulki kuin liitävä myytti englantilaisella nurmella.
Ja kun historia seuraavan kerran avaa lehtensä, siellä lukee – kullatuin kirjaimin – yksi nimi: Mohamed Salah.
Ja niin kauan kuin on jalkapalloa, kerrotaan tämä tarina yhä uudelleen. Kuin runo, joka ei koskaan unohdu.
— Ilma Rautavuori
Valon ja varjon vaeltaja.